Friday, February 1, 2013

Sydämen asioita! Heart says this and that!

8/1/13
Olin Suomessa 2 viikkoa. Huoh. Sigh. Kirjoitan tätä vielä iltamyöhällä, aamulla kuudelta pitää taas könytä taksiin ja hurauttaa lentokentälle. Sikäli huvittavaa, kun lähdin Suomeen, bussi lähti myös kuudelta aamulla, ja sinne könysin suoraan baarista ja kotibileistä. Sitä ei kyllä oltu suunniteltu, voin paljastaa. Bussissa laitoin silmät kiinni, ja seuraavan kerran havahduin lentoasemalla. Se päivä meninkin sitten aikamoisessa sumussa, joskin matkustaminen oli itse asiassa aika miellyttävää, koska nukuin vaan kaikki lentomatkat. Vinkkinä siis kaikille, valmistaudu matkaan superväsymyksellä, niin se taittuu rattoisesti uinuessa. Yleisesti pakkaaminen ja matkustaminen on mielestäni TODELLA rasittavaa, enkä jaksaisi tehdä sitä yhtään. 30-kiloisen laukun retuuttaminen ja busseihin konkkaaminen ei houkuttele ollenkaan. Saan matkustamisesta lähinnä päänsärkyä ja matalaa verensokeria.

Nyt kirjoitus jatkuu Arlandassa. Matkustaessa tulee aina jotenkin jakomielitautinen olo. Suomessa ajattelee että kuljen tässä vaan naama peruslukemilla, en puhu kellekään. Ostan kaffin, luen iltasanomat ja taivastelen Putous-ohjelman rivouksia, jota en ole edes nähnyt. Lehti preppaa aiheesta kyllä erittäin hyvin ja seikkaperäisesti, jolloin itse ohjelmaa ei tarvitse edes nähdä. Kone nousee ja silmään kierähtää kyynel. Että tässä sitä taas jätetään armas kotimaa, nyyh. Kyllä tulee ikävä. Suomi perkele!

Tukholmassa tunnelma muuttuu heti merelliseksi ja kansainväliseksi. Ihmiset ovat pitkiä, kauniita, ja muodikkaita. Itsekin alan katsella tax free-kauppojen kamoja kiiltävin silmin. Tarttisin kyllä uuden laukun, ja joku uus koru olis kiva, täällähän myydään pilgrimiä jota Irlannissa ei saa mistään. (Oikeasti kyllä tarvitsisin uuden laukun, koska tästä katkeaa hihna hetkellä minä hyvänsä, ja se on n. 4 vuotta vanha ja hyvin käytetty. En siis perustele tätä vain itselleni turhamaisuuttani, LOL :). Onneksi kipsalta saa myös terveellisen lohi + perunat aterian, eikä tarvi valita valkoinen paahtoleipä A:n ja valkoinen paahtoleipä B:n välillä. Tukholmasta lähtö ei niin kirpaise, mutta kyllähän siinäkin vähän sellainen hyvästi sivilisaatio-tunnelma tulee.

Ja sitten Dubliniin! Kuinka lämmin olo tulee kun kuulee mussuttavaa irkkuaksenttia :) Bussikuski moikkailee ihmisille ikkunasta, joku nainen takana laulaa itsekseen. Ilma on lämmin ja kostea. Ja sitten tietysti vettä sataa, bussimatka kestää ihan liian kauan koska tiet ovat niin huonot, talossa on sairaalloisen kylmä, ei ole rahaa, ja kaikki maksaa ihan kauheasti. Koko maan systeemi on niin vanhanaikainen ja elähtänyt että kontrasti Suomeen oikein hirvittää. Katson maalaistien varrella talonrähjiä, joissa ihmiset ihan tyytyväisinä asuvat, ja huomaan vaan miettiväni, että omg mitä murjuja, eihän noissa voi kukaan asua, tämähän on ihan kun jostain vuodelta 1753. Ja sitten itsekin asun kuitenkin samanlaisessa :D

1/1/13
Nyt olen takaisin kotona, Kilkennyssä. Elämä asettui takaisin uomiinsa aika nopeasti, mm. terveelliset elämäntavat jotka tuli taas opittua Suomessa ovat lentäneet leppäkeihäänä ulos ikkunasta. Tätä kirjoittaessa soi taustalla Maria Kalaniemi, ja yksi ikisuosikeistani Tähdet taivahalla. Ei voi mitään että itkettää perkeleesti, kyllä suomalaisuus vaan on jotain niin syvälle rakennettua ja omintakeista. Välillä mietin että olenko rakentanut täällä irkkulandiassa ihan uuden identiteetin itselleni ja unohtanut suomalaisuuteni?! Mutta sitten kuitenkin siitä asti kun olen tänne tullut, on tuntunut että vihdoinkin voin vaan olla oma itseni ihan täysin, ja solahdan tänne hullujen ihmiseten joukkoon saumattomasti. Koska irkut ovat hulluja, siis täysin umpihulluja. MAD LIKE! Itse olen moneen verrattuna täysin tylsä ja boring :D Näillä ihmisillä ei ole mitään filtteriä, että mitähän muut tästä nyt aattelee. Tai että en kehtaa. Siksi kaikki riverdancet ja muut on niin menestyneitä, kun ihmiset vaan ei epäile itseään, taitojaan tai onnistumistaan. Että tää on meidän craic, ja tätä me tykätään tehä, ja you're gonna love it!

Työrintamallakin taas sattuu ja tapahtuu ja ensi viikon olen Kerryssä jännän äärellä. Valotan sitten lisää kun tiedän enemmän. Paul Creanen kanssa levytystä on väännetty, ja touria pitäisi pukata kevät-kesästä alkaen. Yritän myös saada enemmän omaa kamaa kasaan jota saisin postitettua nettiin. Siihen ei vain meinaa olla aikaa oppilaiden ja kaiken muun säädön keskellä. Olen myös mm. käynyt (taas) paikallisella radioasemalla "esiintymässä", Colm Grayn kanssa. Colm on siis paikallinen Anssi Kela, mutta hotimpi ja diipimillä sanoituksilla. Ja olin myös tv-mainoksen castingissa! Siihen etsittiin jousisoittajia, ja kaveri järkkäsi meidät sinne. Sekin tarina oli taas kun jostain huonosta leffasta, kauhealla säädöllä ja viime tipassa pungettiin ja löydettiin studiolle, joku ihme luola Dublinissa. Siellä sitten sanottiin et hei tää on peruttu, me yritettiin soittaa teille koko päivä. No ei kyllä kenellekään oltu soitettu. Sitten ahtauduttiin 7 jousisoittajaa, ja 6 muuta random tyyppiä keksilaatikon kokoiseen odotushuoneeseen, josta alkoi ilma uhkaavasti loppua. Yksi meni vessaan istumaan ettei tarvinut änkeä kiinni jossain nahkatakkiäijässä. Casting sitten kuitenkin järjestyikin, joten iloisina menimme studiohuoneeseen. Meille oli sanottu että you just need to pretend to play! Eli ei tod oltu valmistettu mitään ohjelmistoa. Ensimmäinen kysymys olikin sitten että what would you like to play. Oltiin että ööööööh--- Ja eka mikä tuli mieleen oli Pachelbellin kaanon :D Että näin ammattilaiset vauhdissa. Toivon että saan mainoksen, koska siitä saisi paljon rahaa, ja pääsisin edustamaan irlantilaista sähköyhtiötä!! Haha!

Henkisellä rintamallakin menee ihan ookoosti. Just tällä hetkellä olen ihan järkkyväsynyt (baarissa ravaamisen takia), ja kuten kaikki tietävät, väsyneenä pää ei ole skarppi ja alkaa punoa kaikenlaisia vyyhtejä aivoissa. Siispä en nyt ehkä ala vuodattaa enempää, vaikka mieli tekisi taas huutaa koko maailmalle kaikenlaisia asioita, hyviä ja pahoja. Tässä iässä sitä tavallaan ymmärtää jo enemmän maailman menosta, mutta sitten toisaalta pinna on lyhyt kaikenlaisen säätämisen suhteen. Oh well, näihin viisaisiin sanoihin hyvää yötä :) Tai hyvää huomenta (:

Radioasemalla


No comments:

Post a Comment