Prologi:
Laitoin ennen joulua CV:n muutamaan irkkushowpaikkaan, muusikkona siis. Toki mainitsin myös että olen tanssija. Tammikuun lopussa pärähtää meili että tervetuloa tanssi auditioniin Ballybunioniin viikoksi. No mitäpä sitä sitten muuta kun kamat kassiin ja bussiin, ja nähdä mitä tuleman pitää :) Ja näin siinä sitten kävi:
3.2. Traveltraveltravel
Bussimatka taittuu hermostuneissa merkeissä. Limerickissä törmäänkin yhteen koulukaveriin, ja jälleennäkeminen on riemukas!! Jes viikko pelastettu, joku jonka tunnen ja jakaa hermostuneisuuteni! Listowelissa hyppäämme taksiin, joka on kai järjestetty meille (?). Taksi on paukkuinen paku, ja missään ei ole taksimerkkejä. Istumme Lucyn ja Ciaran kanssa takapenkillä hiirenhiljaa, kaikki ovat vähän sekavissa tunnelmissa, eikä vähiten siksi että taksiauto ja kuski vaikuttavat epäilyttäviltä, ja emme ole ihan varmoja viedäänkö meitä nyt johonkin rahtilaivaan ja kuljetetaan Singaporeen escort-tytöiksi.
Pääsemme kuitenkin Ballybunion Golf Hotelliin ihan turvallisesti, ja majoitumme huoneeseen joka on iglu. Ilta sujuu mukavasti turinoidessa ja panikoidessa.
4.2. Monday nervousness
Aamulla avaan verhot, ja OMG mikä näkymä! Meri kuohuu edessämme, mahtava ihana Atlantti, kimalteleva vesi ja hyökyvät valkoiset aallot. Rantaa riittä silmänkantamattomiin, ja jyrkänteet putoavat veteen. Ah, tätä on Irlanti!!
Kaikki ovat ihan paskana, ja jännittää kovasti. Mitä
tapahtuu, kuollaanko jo alkulämpissä?! Paljastuu, että koreografi ja dance
captain Skippy aka Chris on tosi sound, ja ihan mieletön tanssija itse. Hän on
myös lead tyyliin kaikissa firman showissa. Ja koreografi. Itselläni kestää
jonkin aikaa päästä sisään grooveen, opin kyllä askeleet mutta jännittää
kovasti ja se häiritsee keskittymistä. Alkulämpät oli hauskat kun juostiin rappusia ylös ja alas. Päivän
aikana opittiin eka tanssi melkein kokonaan, lopusta alkuun. Vaikeammat
askeleet ensin. Koreo oli Dance Of Desire-showsta. Kaikkien päät höyrysi hulluna, ja ilta meni siinä kun
muisteltiin askeleita. Illalla simahdin sänkyyn kuin saunalyhty. Ja maanantaina alkoi myös syöpöttely! Kokonainen suklaalevy meni ihan hujauksessa, ja lohta
piti ostaa kun oli kauhea craving proteiinille. Lounas oli kuppainen keitto,
joka ilmiselvästi oli pussikeittoa. Lisäksi oli sandwicheja joissa oli beefiä
välissä. Dinneriksi oli beefiä, perunamuussia ja ja papuja. Ja kastiketta eli
gravya tietty ;) Viikon myötä paljastui, että kaikki meidän ruuat olivat viikon tarjouksia Supervalusta (kylän ainoa kauppa). Jokaikisellä lounaalla oli samaa pussikeittoa, ja dinnerillä beefiä. Noice.
| Ballybunion on kummituskylä, ja luulimme että se on yksi näitä stage towns, niinkun Emmerdalessa |
5.2. Stiff feelings
Aamu alkaa tahmeasti. Olisin nukkunut vielä pari h lisää. oN ei auta, ylös ja meikit naamaan ja aamupalalle. Joka on tietysti conrflakeseja,
ja valkoista paahtoleipää. Class. Sudin kauppaan ja ostan kaffin, ja sitten
ollaan jo myöhässä, ja kauhea kipitys teatterille. Skippy oli sanonut että
"I'll be there half 9 anyway openg up etc". No ovi on lukossa ja
ukkoa ei näy mailla halmeilla. Lopulta Skippy ja kerma-jengi kurvaa paikalle
ja pääsemme sisään. Kermalla on aamiais rollsit hampaissa ja kaffit mukana ;)
Se siitä kovasta kurista sitten. Eipä sillä, kiva että on rento meininki eikä
tarvi jännittää ketään.
Sisällä huomaamme että lavalla on järjetön lammikko. Katosta
vuotaa vettä sisiään niin että stagella lainehtii kunnon järvi, eikä siinä voi
tietenkään tanssia. Eka tunti menee sitten siinä kun Skippy yrittää kuivata
lattiaa puhaltimien ja pyhhkeiden avulla.. puhaltimet haisee ihan mädältä
kananmunalta :D Yritämme treenata, mutta loppujen lopuksi joudumme luovuttamaan, koska ulkona on ihan vitullinen myrsky, ja vettä lentää sisään
kunnon vauhdilla. Ei voi taas kun miettiä, että mikähän järki on rakentaa hieno
teatteri, ja sitten katosta sataa vesi sisään...... Hooray the Irish way! ;)
| Teatterin stage ja Siobhan Glasgowsta |
Tänään myös selkiytyi että kerman muskelipoika ja pupu söpö
ovat todellakin pari. Oih niin söpö tanssija-rakkautta! Kauheaa
kuhertelua ja keimaiula koko ajan. Varmaan ihan kätevää sitten olla kiertueella
toisen kanssa ja elää samanlaista elämää.
Illalla taas treeniä, tanssimme ihan hullun lailla hotellin
yläkerrassa. Belfastin Owen treenautti meitä Megmacin kanssa ja kommentoi mun
tekniikkaa. Kuulemma treblet pitäisi olla paremmat.. Rupesi vituttamaan, koska
mun jalat oli aivan muussia, ja en pystynyt tekemään kunnolla. No otin siitä
sitten sen irti että paukuta ihan vitullisesti koko ajan. Illalla kesti kauemmin
nukahtaa, mutta tiukat unet tuli silti. Ah tanssijan elämää!
6.2. Bitch Factory
Eka päivä kun en ollut kuolemanväsynyt aamulla. Jostain
syystä olen aika rela ja otan iisisti. Päivän todellinen yllättäjä on kuitenkin
tämä erikoinen irkkutanssiteinien kilpailuasetelma - Ihmisten todelliset
“luonteet” alkaa tulla esiin ja joka toinen henkilö paljastuu ihme bitchiksi.
Esim. yksi 16-vuotias tyttö teki seuraavia temppuja; opetti tarkoituksella
ihmisille vääriä askeleita, väitti ettei hänellä ollut tuottajan
sähköpostiosoitetta, vaikka se vilkkui tytön kännykän ruudulla, ja kun hän
kuuli että itse asiassa mä olenkin muusikko niin kauhea tivaus että ai sä et
siis hae tanssijana. Että niinkun yksi poissa pelistä. Yhdet tytöt taas dokasivat
kaikki illat tanssikapteenin kanssa, ja aamulla sai facesta ukea kaikkea tosi
mielenkiintoista ja katsella ördäyskuvia. Omasta mielestäni oli vähän kyseenalaista että
koetanssileirillä käyttäydytään noin. Eri asia sitten jos ollaa kiertueella.
Itse en juonut pisaraakaan alkoholia koko viikkona (!), koska ei vaan
huvittanut ja olin niin poikki joka ilta. Ehkä olen vanha pieru. Mutta ei
myöskään oikeasti huvittanut hengata niiden ihmisten kanssa. Osan tunsin jo
Limerickistä, ja ihan tosi kivoja tyttöjä joo mutta en vaan
tuntenut mitään suurta hengenheimolaisuutta heidän kanssaan. Omien kämppisten
kanssa oltiin kyllä ihan bestiksiä, ja sain pari muutakin hyvää uutta kaveria,
mm. yksi venäläinen tyttö. Niin ja yhdet pikkunilkit potki tämän venäläisen tytön pois huoneestaan, ihan vaan koska Natalia sattui olemaan venäjältä?!? En voi ymmärtää....... :/
Illalla en jaksanut kauheasti treenailla, mitä nyt käytiin
läpi a cappellaa. Vaikka tunsin itseni vanhaksi ja lihavaksi ja huonoksi
kaikkien niiden teini-ihmeiden keskellä, niin se nyt ainakin on positiivista,
että opin askeleet tosi nopeasti, ja muistan ne. Jostain syystä nukuin
huonosti, näin ahdisteunia ja pyöriskelin.
Niin ja päivällä pääsimme vihdoinkin kunnolla biitsille!!! Olin aivan über haltioissani! Ja sääkin suosi, kävelimme paljain jaloin ja NAUTIN! Tutui aika pöhlöltä ajatella että Suomessa sitä ihmiset kävelee sohjossa samaan aikaan. Tässä kuvia kaikkien iloksi :) (Kuvat muuten saa klikkaamalla isommiksi, jos joku ei tiennyt)
7.2. Audition Day!
Aamulla kauhea jännite, vatsa ihan kuralla. Päivä hurahtaa
biisejä drillatessa. Tanssikapteeni on kyllä ihan loistava. Mukava, mutta
tough. Eikä ainakaan treeneissä valikoi mitään suosikkeja. Iltapäivällä
tuottajat tulevat katsomaan, ja vedämme biisejä läpi. Kyseessä on kuitenkin
harjoitustilanne, eli ei nyt mikään kauhea muutos aiemmasta. En tajunnut ottaa
kunnon meikkejä mukaan, mikä vituttaa. Näytän perseeltä. Ja hiuslisäkkeetkin
unohtui, ja oma tukka on ihan kauhea hikinaru. Vedin kuitenkin täysillä, ja
nautin suunnattomasti. Lavalla oli valot, ja kaikilla piti olla mustat
vaatteet. Yksi tuottajista oli lihava saksalainen nainen, joka oli kuulemma
ihan hirveä biatch. Tanssin jossain biisissä eturivissä ja flirttasin henkeni
edestä toivoen että muija ihastuu muhun ja heiluvaan perseeseeni.
Musiikki auditionini on ihan vitsi. Esittelen itseni
tuottajalle, ja ainoa tilaisuus jonka saan esitellä soittotaitojani on soittaa
reeli jollekin 11-v pojannassikalle, joka myös on auditionissa (?!).
Tarjouduin soittamaan lisää mutta kuulemma oli ihan grand ja thanks a million.
Noh, ei sitten. Jotkut muut tyypit jotka veti sean-nósia ja venäläistä
kansantanssia sai mielettömät soolobiitit, ja olin vähän möks siitä. No en kai
sitten tunkenut itteäni tarpeeksi tai jotain. Liian kohtelias suomalainen.
8.2. Krabbis
Henkinen ja fyysinen sellainen, ilman viinaa tosin. Tanssin
pitäisi alkaa 11. No sitten tulee tieto, että vasta klo 14. Kello kaksi
tönötämme teatterilla, kunnes taas jostain (?) tulee tieto, että joo Skippy “is
gonna be a while”, se on joutunut lähtemään heittämään tuottajia Killarneyyn tms.
Eli siis ts no dancing. Huoh. Koko päivä menee sitten haahuillessa, tosin
käymme biitsillä vielä hengaamassa. On kylmä ja väsyttää. En jaksa teinien
veuhtomista ja riehuntaa. Grow up people! Illallisella päätuottaja, pönäkkä
Kerry Man ilmoittaa että 8 meistä on valittu huhtikuun kiertueelle, ja että
within next few days he ilmoittavat. Raaaah! Sitten alkaakin kauhea
spekulointi, koska kovin moni ei pystynyt tekemään huhtikuun kiertuetta. Itse
ilmoitin että pystyn. Eli hermoja raastavaa.
Lisäksi vähän ottaa pattiin, että meidät laitettiin jäämään
Kerryyn vielä perjantaiksi, kun mitään actionia ei kerran ollut! Osa kyllä
lähtikin jo to-iltana pois, olisi varmaan itsekin pitänyt.
9.2.
Viimeinkin pääsemme lähtemään pois! 13.30 lähtee bussi
Listowelista, jonne pitää körötellä taksilla. Taksimatka kestää 20 minsaa, and
your man ottaa meiltä 6€ nokka! Siis taksissa on 3 ihmistä :O Aika ryöstöä,
turistihinnat etten sanoisi. Matkustan ihanien kämppisteni, Lucyn ja Ciaran
kanssa. Limerickin bussissa kaikki kuukahdamme täysin ja matka on aika
hiljainen ;) Jäähyväiset Limmersissä ovat haikeat! Nyyh. Itse suuntaan
supermacsiin, ja nostalgia täyttää mielen, kun kävelen Limerickin katuja. Ahh!
Täällä tapahtui sitä, ja tuolla tätä! Tuntuu kuin en olisi koskaan
lähtenytkään, kaikki on ihan samanlaista. Olisi kyllä hienoa palata limmersiin,
parempana ja ehyempänä ihmisenä, ja vähän paremmin valmistautuneena kaikkeen
irlantilaisten hulluuteen ;)
Kadulla törmään heti Martinoon (joka oli Celtic Cryssa)
ja Peteriin! Kävelin naamataulu katuun liimattuna, ja pitkä hahmo käveli
ohitseni, huppu silmillä, ja sitten katsoin että hei sininen huppu, mitä
vittua, Martino!! Haha pieni on maailma ja Limerick J
Matkani myös lyhenee, thanks to jämäkkä bussikuski joka
kaasuttaa Clonmeliin niin että ehdin Kilkennyn/Dublinin bussiin. Vaihtoaikaa oli
kokonaiset 2 minuuttia. Miksi Bus Eireann tekee aikataulut niin että
vaihtovälit eivät toimi..? Kysyn vaan :l
Kotona olen täysin hyper. Puran kamat heti, erittäin hyvä
taktiikka. Kämppis ja sen kaveri tulivat myös kotiin, ja sitten mentiinkin
porukalla ulos. Ja oli niiiin kivaa! Tanssittiin ja kälkätettiin ja oli ihan
tosi mahtista J
Myös ihana miesseuralaiseni oli ihanan huomaavainen ja oli mua kyllä täällä
kaivattu kovasti näköjään ;)
10.2. And onwards..
Odottamisen tuska! Mitään ei kuulu, ja keskiviikkona olen jo
ihan tulisilal hiilillä. Meilaan tuottaja-Ciaralle, ja sanon että pitäisi tietää, kun
pari muutakin bändiä haluaa myydä keikkoja ja kyselee mun availabilitystä. Ei
mitään vastausta, ja koko aamun olen aivan hermona. Miesseuralainenkin saa
osansa myrkytyksestäni, kunnes tajuan että okei, et voi tehdä asialle mitään,
CALM THE FUCK DOWN. Kämppis kertoi, että kun hän odotti tietoa Caetoon
Saloonista, oli vastaus ihan samanlainen , “within next few days”, ja se oli
kaksi viikkoa mitä piti odotella. Eli ei ole vielä mitään uutisia, varmaankin tiedotan sitten, varsinkin jos uutiset ovat hyviä :)


No comments:
Post a Comment