Jahas no niin nyt on menty päiviä niin monta että huh. Ja
okei, nyt on pakko vaihtaa keiltä, koska haluan bitchata antaumuksella! :D
Ensinnäkin, meitä on yhdeksän tyttöä. Niistä seitsemän laulajia. Se riittää jo
varmaan kertomaan aika paljon. :D Lisäksi tuntuu, tai tuntui varsinkin alussa,
että kellään täällä ei ole ihan samanlainen huumorintaju kuin itselläni. Tässä
iässä ja tällä kokemuksella sitä vaan ei jaksa eikä viitsi enää välittää
keikasta epäolleellisesta. Mä tulin tänne soittamaan ja esiintymään, koska
rakastan sitä, olen siinä hemmetin hyvä ja sitä mut luotu tekemään. Hah
kuulostipa dramaattiselta. Mutta that’s it. Kaikki muu bullshit on ihan turhaa.
Miksei ihmiset voi relata vähän, ja päästää irti ja irrotella. Elämä ei ole
niin vakavaa!!
No mutta harjoitukset on nyt saatu kunnialla läpi, ja ollaan
jo saksanmaalla kolmatta pivää J
Ryhmämme on myös hitsautunut tosi tiiviiksi, mikä on ihan mahtavaa. Itse olen
niin avoin ja aina oma itseni, että joskus on vaikea muistaa että muut ihmist
ehkä avautuvat ja rentoutuvat vähän hitaammin. Ehkäpä mun pitäisi harkita
jonkinlaista filtteriä itselleni, ettei aina töräyttäisi “pahimpia” juttuja
heti kättelyssä. Toisaalta en jaksa yhtään mitään esittämistä; olen sellainen
kun olen, what you see is what you get. Like it or don’t.
Anywho. Lento Berliiniin oli liian aikaisin, ja
turvatarkastuksessa proper Dublin knack eukko otti mut hampaisiinsa, koska
yritin kuljettaa (vahingossa ja tyhmyyttäni tietty) kokonaisia shampoopulloja
koneeseen. Siihen meni sitten Madaran kalliit luomuaineet L Lisäksi se virtahepo
höykytti mua niin että kyyneleet tuli silmiin. Miksi ihmisten pitää olla niin
töykeitä?! Palveluammatissa vielä. Toivon että se eukko jäin
matkalaukkujenkujetuskärryn alle ja litisyi pannukakuksi. Berliinissä oli
jännää, ja mahanpohjass akipristeli. Saatiin meidän ikioma bussi, the Angel
Bus, ja kuljettaja Gunther. Ihan mahti tyyppi, eronnut viisikiymppinen turake,
vetää bisseä ja makkaraa ja ajaa meidän bussia. Ja on mukava ja huolehtiva kun
mikä!
 |
| Gunther ja tour manager |
 |
| Taidetta eräässä hotellissa |
Ekat 2 päivää treenattiin Madgeburg-nimisessä paikassa. Söpö
pikkukaupunki jossain tuolla puolen Berliinin. Madgeburgissa havaittiin mm
seuraavia seikkoja; ravintoloissa saa edelleen polttaa sisällä, Lidlissä on
kaikki puolet halvempaa kun Irlannissa (tai missään muualla), ja yleensäkin
ruokailu ja ostostelu on sika halpaa.
Nythän tätä skribaillessa ollaan jo tourin puolivälissä.
Jalo ja kunnianhimoinen ajatus daily diarysta on kyllä hukkunut jonnekin bussin
takavaloihin. No eipä siinä, yritän ottaa kiinni. Hyvin nopeasti paikat ja aika
haihtuvat epämääräiseksi mössöksi. Mun pitää joka ilta tarkistaa että missä me
ollaan, ja mikä olikaan oikea lausumisasu, kun mähän siis spiikkaan koko shown
alussa sujuvalla saksallani. “Guten Abed ---- (piip), wir heissen sie härtzlich
wilkommen hier heute abend! It gives me a great pleasure..and so on. “
Kaikenlaisia tyhmiä paikannimiä sitä onkin olemassa. Papenburg (“paper berg”),
Paderborn (“paper porn”), Magdeburg (“magdaleena”) jne. Ainoa järkevä paikka
tähän mennessä on ollut Hampuri, jossa ei edes ollut keikkaa. Mentiin
turistiretkelle vaparina, alla oli 3h yöunet mutta hei mitäs pienistä, kyllä
32-vuotias vielä hyvin jaksaa. Intoilin ihan pinkeänä Beatlesista, mutta kukaan
muu ei oikein tainnut tajuta fanitustani. Onneksi kaikki ihan kiltisti silti
kipittivät Reeperbahnille, ja ylös St. Paulin metristä J Kauheassa tuiskussa
taivellettiin seksikauppojen katveessa, ja oli kyllä aika karun näköistä
porukkaa kaduilla noin ylipäänsä. Yhdessäkin seksikaupassa oli tiedote että no
guns. Selvä! Reeperbahn ei ollut ihan niin vaikuttava mitä kuvittelin, lumisen
maiseman alla se näytti lähinnä tunkkaiselta sivukadulta. Mutta oli silti
ihkua, ja ajatella että siellä ne Beatlesit, Irwinit ja muut on tallustelleet
ja eläneet rokkenrol-elämäänsä vuosia sitten! J
 |
| Matkalla Hampuriin :) Äänimies johannes oli ihan paras turistiopas! |
Meidän tour manageri muuten on tosi hot. 36-vee malliäijä,
ja kaikki nää pikkutytsit on ihan innoissaan! Kauheaa flirttailua koko ajan, ja
ukko on ihan kympillä messissä. Mikä tietty on ihan ok, mutta kun sillä on
tyttis. No tänään se typy sitten tuli hengaamaan tänne, ja kaikki odotti ihan
kieli pitkällä että mitähän sieltä nyt tulee. No ensinnäkin manageri ilmoitti
että me ei sit teidän kaa hengata, eikä varmasti tulla samaan raflaan syömään
kun te! Olin vähän et häh, mutta sitten tajusin että se tuskin haluaa että
tyttö joutuu todistamaan kauheeta flirttipuuskaa. Joskaan kukaan tytöistä ei
tietenkään olisi tehnyt mitään sellaista, kaikki ovat tosi fiksuja ja hyvät
käytöstavat omaavia. Hassuja ovat miehet joskus.
Yksi vakava mäkätyksen aihe on internet! Täällä ei ole
MISSÄÄN ilmaista wifiä. Yhdessä hotellissa oli. Mutta noi venuetkin, eilenkin vaksi
kopissaan printtaili meille personal koodeja, jotka kesti vain muutamana
tunnin. Ja piti olla passi tai ajokortti et sai sen. Mun piti siis antaa mun passinumero
jollekin random saksalaiselle stevarinkäppänälle wifi-tunnuksia vastaan!
Ihminen pystyy lentämään kuuhun, mutta että wifi katamaan kokonaisen
kulttuuritalon, eihän nyt kai! Ja tämän hetken hotlassa on mukamas ilmainen
wifi aulassa, huoneessa 3€/24h. Ja only ONE device. Jos haluais netin sekä
iphoneen että läppäriin, pitää ostaa kahdet tunnarit. Öh!
 |
| Omat eväät |
 |
| Hiano dinner! |
Muutoin Suomi ja Saksa ovat todella samanlaisia maita! Olen aivan
yllättynyt ja järkyttynyt! Voisiko joku kertoa onko se tahallista, siis onko
Suomeen kopioitu yhteiskunnallisia toimintamalleja ja muuta sälää Saksasta?
Rakennukset, tiet, liikennemerkit, kaupat, kaikki näyttää ihan tismalleen
samalta kun kotona. Jopa luonto! Ja lunta tupruttaa, täällä on ihan full on
winter as we speak. Muutaman kerran olen ollut vähän hämilläni, että täähän on
ihan kun kotio ois tullu, mutta jengi solkkaa saksaa. Ja
armeija/sivarisysteemikin on sama! What the shit! Ja koko yhteiskunta tuntuu
toimivan samalla hiljaisella tehokkuudella kun Suomessa. Se on kyllä aika
ihanaa; ihmiset tekee duuninsa, ei mitään turhaa säätöä, kaikki tehdään
ajallaan, työt aloitetaan sovitusti, bussi lähtee 12.30, kaikki tapahtuu ilman
typerää sinkoilua ja panikointia ja ympäri pyörimistä. Irkut ovat kyllä tosi
kaukana tästä rauhallisesta työntäyteisestä kulttuurista! Saksalaiset ovat
kyllä myös tosi “natseja” (anteeksi ilmaus, pakko lyödä tähän vähän mustaa
huumoria :P ). Jo heti lentokentällä oli vastassa poliisi, hirveät koppalakit
kaikilla päässä, ja seisoivat rivissä ja vahtivat saapuvia matkustajia. Yksi
vanhempi naispoliisi raakkui ovella hyvin tylyyn ja vaateliaaseen sävyyn,
“PLIIS MUUV INSAID TU TÖ BILDING!” monotonisella saksalaisaksentilla tietty. Paikalla
oli myös videokamerat, jotka kuvasivat passitarkastusta. Cops in german style!
Ja eilen illalla söin keton hotellin aulassa. Kukaan ei laskuttanut minua, ja
menin välissä ylös viemään tavarat, ja sitten jäätiin Jo:n kanssa juttelemaan
hetkeksi. Kun tulin takaisin, kireänaamainen virkailijatar oli käännyttämässä
ryhmäämme pois, sanoen “you can’t sit here until someone pays for the soup!”. Sanoin
vaan että oh jesus of course, here! ja sitten saimme istua alas.
Saksa on muuten tosi kehitysmaa myös maksukorttien kanssa.
Visa electron (tai “visa”, niinkun nää täällä sitä kutsuu), ei käy missään!
Isommissa vaatekaupoissa ja tavarataloissa joo, mutta ruokakaupoissa ym ei käy.
Ja sitten Geldautomaattia saa metsästää kaikkialta. Minipreisissä kassalla kävi
köpelösti kun mulla ei ollutkaan käteistä. Myyjä yritti sönköttää mistä
geldautomat löytyy, “ju gou streit and ten jäst wook, ju gou daun änd töörn..”
samalla viittoillen epämääräisesti. En ihan tajunnut ohjeita, mutta onneksi jonossa takana ollut
töröpipo-mies lupasi opastaa perille. Automaatti olikin ihan kulman takana
onneksi.
Olen myös ihan allergiassa, ja vähän myös flunssassa. Mikä
ihana yhsitelmä! Irlannissahan ei mitään allergyja tule, ilma on niin kosteaa
ja siellä ei leppä esim. kasva. Ainoa allergiaa aiheuttava asia on
kokolattiamatot. Tänään pitää yrittää saada rahaa ulos ja käydä shoppailemassa
apteekissa kaikki mahdoliset myrkyt. Pakko parantua huomiseksi, kun on show!
Itse show on mennyt oikein hyvin! Omalta osaltani yritän
ladata aina kaiken energian illan esitykseen, jopa niin että päivän ajan on
vähän flegmaattinen ja säästele itseään. Jostain syystä on ruvennut kuitenkin
tuntumaan, että en ole niin hyvä kun voisin olla. Ehkä se on vaan sitä, että
kun on jo niin kova rutiini samojen biisien esittämiseen, niin niistä ei vaan
pysty enää inostumaan samalla tavalla kun parissa ekassa showssa. Tanssi menee
myös ihan hyvin, se on ihana slip jig, jonka Joanna säestää harpulla. Aika
ihkua. Toivon että youtubeen ilmestyy ideoita ja kuvia ajan myötä.
 |
| Me and Jo <3 td=""> |
 |
| Tanssipose |
Tähän hätään en ny muuta keksi.. Eiköhän tässä nyt ollut jo
tarpeeksi pitkä tilitys ;) Nyt ruvetaan valmistautumaan St. Patrick’s Dayhin,
joka on sunnuntaina. Derrystä kotoisin oleva Ruth järkkää meille
megapippaloita, luvassa vihreitä mikrosortseja, juominkeja, katolinen messu, ja
mitä lie. Can’t wait J
 |
| Suomalaista designia! |
 |
| Paderborn, saksalaista arkkitehtuuria |
 |
| Papenburg - vai Malmi?! |
 |
| Winter brr! |
