Iloista lauantai-aamua aurinkoisesta Kilkennystä :*
En ole ollut Irlannissa vielä viikkoakaan ja jo nyt tuntuu että aikaa on kulunut ainakin kuukauden verran! On ollut taas niin tapahtumarikas viikko että aika vain suhahtaa ohi.
Olin hädin tuskin toipunut flunssasta, ja painoin kiekkoja tiuhaan tahtiin. Tiistaina oli iso tilaisuus Guinness Store Housessa, jossa esiinnyin sähköviulun kanssa. Kyseessä oli Microsoftin kekkerit, ja porukkaa oli joka puolelta maailmaa. Tapasin siellä jopa 4 suomalaista! Jotenkin ilahdun kauheasti aina kun tapaan muita suomalaisia täällä. Toivon ja odotan että Corkissa olisi enemmän suomalaisia joiden kanssa voisi hengailla :D
Guinnesin keikalle saavuin hyvissä ajoin, soundchekin piti alkaa kuudelta mutta tämä keikka osoittautuikin todelliseksi säätöjen säädöksi! Järjestäjät olivat todella mukavia, ja minusta pidettiin ihanasti huolta, mutta valitettavasti kommunikaation puute teki tepposet ja se kostautui valitettavasti esiintyjälle, eli minulle, vaikka itse olin hoitanut hommani etukäteen niinkuin pitikin. Tästä taas oppi että kaikki, IHAN kaikki asiat pitää hoitaa idioottivarmasti etukäteen, meilata ja soitella ja varmistaa ihan viime tippaan asti että kaikki hoituu niinkuin pitääkin. Käytännössä siis heidän aikataulut ensinnäkin pettivät soundcheckin suhteen, ja minulle jäi puoli tuntia aikaa tsekata kahdessa eri huoneessa. Minulla on sähköviuluuni oma langaton systeemi, ja se toimii moitteettomasti missä tahansa ympäristössä. Nyt kuitenkin oli niin, että äänimiehet olivat tuoneet ihan erilaisen systeemin minulle, kommunikoimatta minun tai toimiston kanssa etukäteen. Heidän systeeminsä ei sopinut minun viuluuni (vääränlaiset ulostulot), ja minun oma langaton systeemini ei vain toiminut heidän pöytänsä kanssa. En tiedä miksi, ja se ärsyttääkin kun en tiedä tarpeeksi äänihommista osatakseni korjata taajuus- ym ongelmia. Välillä viulu alkoi toimia, ja sitten se taas lopetti. Tiedän että vika oli heidän puolellaan, mutta minkäs teet jos laitteet eivät natsaa niin sitten ei. Tässä vaiheessa minulla oli enää 10 minuuttia aikaa ennen keikkaa, ja juoksin laittamaan tukan ja vaihtamaan vaatteet todella pikaisesti. Paniikki iski, vaikka tiesin että vika ei ole minun ja voin tehdä vain parhaani. Loppujen lopuksi soitin keikan niin että viulu oli piuhalla kiinni suoraan miksauspöytään. Eli en päässyt liikkumaan ihmisten seassa vaan jouduin soittamaan paikallani. En antanut sen kuitenkaan häiritä, vaikka tietysti takaraivossa otti päähän etten voinut tehdä keikkaa niin kuin piti. Mutta jorasin sitten siinä yhdessä spotissa senkin edestä, ja homma toimi aivan loistavasti! Tila (Guinness Store Housen kattobaari 7. kerroksessa, eli Gravity Bar) oli suhteellisen pieni ja pyöreän mallinen joten ihmiset näkivät ja kuulivat minut hyvin joka puolelta. Päädyin kymmenien ihmisten puhelimiin videoina ja kuvina, mikä on aina hauskaa, ja vähän hassuakin. Olisi kiva jos ihmiset rohkeasti vaikka lähettäisivät klippejään ja kuviaan minulle jälkikäteen. Varsinkin kun tällä keikalla en saanut yhtään livekuvaa :/ Olin niin kiireessä ja paniikissa että unohdin antaa kameraa kenellekään jotta olisin saanut materiaalia. Tosi sääli, koska esiintymispaikka oli niin spesiaali. Vedin vielä toisen setin alakerrassa 5. kerroksessa, mutta se typistyikin vain 3 biisiin, koska järjestäjämies tuli ilmoittamaan että "one more song", seuraava esiintyjä pukkaa jo päälle.
Kaiken kaikkiaan taas tuli koettua yksi näitä "sydämentykytys"-tilanteita, joissa pulssi kohoaa ja hikihelmet alkaa puskea otsalle. Voinko soittaa ollenkaan?! Meneekö keikka ihan mönkään? Maksetaanko minulle ollenkaan jos en pysty soittamaan?! Olen vähän liiankin kova hermoilemaan välillä, kun haluaisin että kaikki on mene aina täydellisesti ja esiintymiseni on moitteetonta. Joskus kuitenkin käy tällaisia juttuja, eikä niille voi mitään. Äänimieskin sanoi että älä välitä, olit tosi hyvä joka tapauksessa eikä ihmiset välitä liikuitko heidän seassaan vai et, kun eivät edes siitä mahdollisuudesta tienneet. Tästä viisastuneena aion siis tehdä kunnon tosi tarkat tekniset speksit itselleni jotka lähetän aina joka keikan yhteydessä toimistolle ja asiakkaalle. No more tuskanhikeä ja säätöä! Haha!
Ps: Tsekatkaa sellainen nuori ja kuuma irkkubändi kuin Perfect Friction! He soittivat samassa tilaisuudessa ja on niin tiukkaa settiä että sukat alkaa pyöriä jaloissa väkisinkin. Tunnen pari heidän soittajaansa entuudestaan ja oli mukava nähdä porukkaa taas ja kuulla heitä :) http://perfectfriction.ie
 |
| Pikainen selfie ennen keikkaa! |
 |
| Maisemia Gravity barista. Sieltä näki koko Dublinin valot, ja baari on ympyrän muotoinen lasiseinineen. Aivan upea paikka! |
 |
| Keikan tuoksinnassa |
 |
| Guinness Store Housen sisältä. Aivan upea ja mielenkiintoinen paikka, suosittelen käymään jos olette Dublinissa. |
 |
| Pieni poseeraus keikan jälkeen. Olin ostanut uudet housut, mutta ne olivatkin ihan liian isot! Pökät valuivat koko ajan alas ja sain kiskoa niitä ylös jatkuvasti :'D |
 |
| Gravity barin tunnelmaa |
 |
| Done!! Bussilla kohti kotia. Nukuin lähes koko matkan eli matka sujui nopeasti. |
 |
| Seuraavana aamuna alkoikin sitten ihan kaamea oksennustauti. Kärvistelin koko päivän seuraavan yöhön asti oksentaen ja pahoinvoiden. Vieläkin parantelen oloa eikä ruoka oikein maistu. Keitto- ja paahtoleipälinjalla mennään vielä muutama päivä. |
No comments:
Post a Comment