En kestä kun täällä kaikki on niin RANDOMEJA! Ihan sama mitä sopii ihmisten kanssa, niin mikään ei pidä. Oli kyse sitten bändin sovituksista, iltamenoista tai edes soittotunnista. Olen suomalaisena tottunut siihen, että jos jotain sovitaan, niin se pitää. Täällä ihmiset puhuvat ihan mitä sylki suuhun tuo, eivätkä välttämättä tarkoita sitä ollenkaan, ja / tai unohtavat sanomansa asiat samantien. Ja kun kyselee jälkikäteen että niinkun mehän sovittiin / puhuttiin näin, niin toinen ei muista koko keskustelua. Ihan käsittämätöntä. Ja siis tiesin kyllä kaiken tämän, ja että irkkuihin ei ole luottamista, mutta silti on vaikea käsittää tätä bullshitin jauhamisen määrää todeksi. Ohareiden tekeminen suomalaisessa yhteiskunnassa on anteeksiantamatonta, mutta täällä se on ihan arkipäivää. Jotenkin en silti ole ihan päässyt jyvälle hommasta, ja jotenkin tuntuu etten haluakaan. Kokoajan ei jaksaisi go with the flow, olisi kiva että joskus voisi luottaa että se mitä puhuttiin pitää. No, ei tietenkään koko ajan kaikki ihmiset ole randomeja, nyt vaan sattui itselle paha hetki urputtaa aiheesta. Mutta kyllä se täällä iso ongelma on. James kertoi myös jostain hienosta tunnelista Dublinin alla, jonka oli tarkoitus helpottaa rekkojen ajamista kaupunkialueella. Tunnelin suunnitteli liuta hienoja arkkitehtejä ja rahaa paloi vaikka huru mycket, mutta kun tunneli avattiin, paljastui että se on liian matala!! Yksikään rekka ei pysty ajamaan siellä! Nyt sitten Dublinissa viruu tunnelipahanen, jota käytetään todennäköisesti varastona perunoilla ja muille paikallisille turnipseille. Ja tämän hienon random tunnelin todella random suunnitelma oli varmaankin tehty servetinkulmaan paikallisessa pubissa guinnesin äärellä. Vähän niinkuin Spinal Tap & Stonehenge -hengessä...
On täällä taas sattunut muutakin kummallista. Meillä piti olla bänditreenit viime viikolla mutta kukaan ei ilmestynyt paikalle, paitsi James ja minä. Myöhemmin paljastui, että soolotutkintojen takia bändiä ei ole. Kiva kun meillekin infottiin! Noh, siinä sitten vinguteltiin aikamme kuluksi jotain randomia ;), ja opetin Jamesille Tutskovin polkan just for the craic of it. Yhtäkkiä kesken "treenien" ovesta rävähtää koulun johtaja, Mícheál Ó Súilleabháin, jonkun fancyn vieraan kera. Ensin Mícheál kysyy että mitäs me opiskellaan. Änkytimme jotain sekavaa. Sitten se kysyi että mitäs te juuri soititte. Änkytin jotain mielestäni selkeää, mutta Mícheál ei ihan ymmärtänyt, joten änkytimme toistemme päälle hetken aikaa, kunnes hänelle selvisi, että oh it's a Finnish polka, oh where did you learn that? Oh you're from Finland?! Ja sitten Mícheál halusi kuulla Tutskovin vielä uudestaan ja nauhoitti meitä. Ja minä MOKASIN kesken biisin! Oli ehkä yksi elämäni noloimmista tilanteista! No, Mícheál vieraineen tuskin huomasi mogaani, mutta kyllä ahdistaa jos se äijä ravaa ympäri maailmaa jossain konferenseissa ja soittaa siellä pösöille "autenttista materiaalia Irish World Academyn harjoituskopeista". Vohan kökkö sentään! :D
Lopuksi vielä kuvamateriaalia viime ajoilta:
 |
| Ennis trad fest |
 |
| Syksyinen Shannon |
 |
| Kolme kahvikuppiani bänditunnilla... ;P Ei oikeesti oo kaikki mun! |
 |
| Kuuraa! |
 |
| Pakkasta! |
No comments:
Post a Comment